Tinun Pikseliponiblogi 2.0

Olen viime aikoina miettinyt sitä, että jos aloittaisin virtuaalihevosharrastuksen vasta nyt, millaisen tallin perustaisin. Toki tiedän, ettei mikään estä minua niin sanotusti nollaamasta tätä harrastusta ja aloittamasta täysin puhtaalta pöydältä, mutten vain pysty siihen. Koen vaikeaksi luopua asioista, minkä lisäksi en osaisi kuvitella heittäväni hukkaan yli kymmenen vuoden kasvatustyötä kymmenien eri rotujen parissa. Mutta, ajatuksella on kiva leikitellä. Koska askellajihevoset ovat muutaman viime vuoden aikana olleet yksi suurimmista inspiraatioistani ja kiinnostuksen kohteistani tässä harrastuksessa, perustaisin todennäköisesti askellajihevostallin. Rotuja voisi olla monia - sellaisia, joita Angrenista löytyy tälläkin hetkellä, sekä monia muita, kuten erimerkiksi pasoja ja campolinoja. Hevosilla kilpailtaisiin ARJ:n alaisissa kilpailuissa ja menestyneimmät vietäisiin laatuarvosteluun. Toinen hyvä vaihtoehto olisi myös historialliseen ratsastukseen painottunut, mahdollisesti piirro

Syksyn aikana Angreniin on syntynyt paljon varsoja tallin omalle kasvattajanimelle, minkä lisäksi olen tuonut jonkin verran uusia hevosia, mm. pienen lauman breatgnenhevosia kasvatuksen jatkumisen mahdollistamiseksi. Näiden lisäksi talliin on syksyn aikana eksynyt myös muutamia tilausvarsoja sekä yksi  Ljóman  kasvattimyynnistä ostettu varsa. Näistä haluaisinkin osan nyt esitellä teille. Coral Fayeeza Elo-syyskuun vaihteessa talliin muutti ionicilainen tilausvarsa Cora, jonka emän sukujuujet ovat osittain Sîr Angrenin historiassa: Coran emä ja emänemä ovat Angrenin kasvatteja aivan 2010-luvun alkupuolelta ja emänemänemän CT Cirian olen ostanut Amdalta Chertiablesta arviolta vuonna 2010. Kun myin Coran emän Coral al Daydreamin pois vuonna 2014, sammui tämä tammalinja ja samalla tamman vaikutus Angrenin arabien joukossa kokonaan. Olinkin erittäin iloinen huomatessani Coralin olevan vielä hengissä ja että tästä järjestyi tilausvarsa. Suvullisestihan Cora ei tuo meidän arabikasvatukseen ju

Kun aloin käymään Sîr Angrenin hevosia läpi tauon jälkeen, aloitin sen tallin kylmäverisistä. Kylmäveriset ovat olleet tallissa vähemmistö ja niiden läpikäyminen olisi nopein homma, joten mielestäni tämä oli loogisin toimintatapa. Nyt kylmäverilistaus on perattu läpi, joten voidaan pitää tällainen nopea katsaus Angrenin kylmäverisiin. Samalla voimme verrata myös kylmäveristen nykytilannetta  helmikuun 2018  tilanteeseen. Luvassa myös hieman omia mietteitäni rotujen tilanteesta virtuaalimaailmassa. Angrenissa on tällä hetkellä 61 kylmäveristä yhdeksästä eri rodusta. Hevosista 29 on oreja ja 32 tammoja. Helmikuuhun 2018 verrattuna eroa on yhden hevosen verran, sillä tuolloin kylmäverisiä oli 60, joista 27 oria ja 33 tammaa. Kaksi kylmäverivarsaa on lisäksi vielä listaamatta hevoslistalle (norikertamma ja irlannincobtamma), joten todellisuudessa hevosia on tällä hetkellä kolme enemmän, kuin edellisen kylmäverikatsauksen aikaan. Mikä on oikein hieno asia! Bretagnenhevosia meillä on tällä h

Tämän tekstin olisin oikeastaan halunnut julkaista jo pari kuukautta sitten, kun palasin takaisin harrastuksen pariin. Harmikseni en tuolloin kirjoittanut ajatuksiani ylös, mutta jotkin tuntemukset ovat onneksi säilyneet muistissa. Kun tuossa loppukesästä palasin virtuaalihevosten pariin, olin edellisen kerran ollut "oikeasti aktiivinen" vuoden 2019 kesällä, eli noin vuosi sitten. Tosiasiassahan harrastukseni vaipui hiljalleen hiljaiselolle jo kesästä 2018 lähtien motivaation laskiessa ja IRL elämän ollessa melko hektistä. En tiedä, miten paljon IRL elämäni kanssaharrastajia mahdollisesti kiinnostaa, mutta sanotaanko näin, että siihen lukeutui tuolloin mm. kaksi paljon aikaavievää harrastusta (virtuaalihevosten lisäksi), näin jälkikäteen ajateltuna ei välttämättä niin hyvä kaukosuhde, vesivahinko ja työpaikka vaihtelevine työaikoineen. Toisen harrastuksen ja suhteen lopettamisen sekä vesivahingon korjaantumisen myötä päästään viimekesäiseen aktiivisuuspiikkiin, jolloin mukaan

Kesän aikana tauolta palailtuani minulla teki kovasti mieli purkaa tauolta paluuta sekä ns. uutta otettani tähän harrastukseen myös blogin merkeissä. Harmikseni en kuitenkaan yrityksistä huolimatta päässyt kirjautumaan aikaisempaan blogiini ( Tinun Pikseliponiblogi ), joten lopulta jouduin taipumaan ja tekemään uuden blogin, joka sai nimekseen erittäin mielikuvituksellisesti Tinun Pikseliponiblogi 2.0. Tässä uudessa blogissa tulen todennäköisesti jatkamaan melko samoilla linjoilla, mitä aikaisemmankin blogini kanssa. Pohdin siis lähinnä omaa harrastustani sekä tallieni ja hevosteni tilanteita. Samalla saatetaan sivuta virtuaaliharrastusta noin yleisestikin. Lähinnä kuitenkin haluan taas jonkin kanavan, johon voin purkaa omia mietteitäni harrastukseen liittyen. Aika näyttää, pysyykö blogi aktiivisempana kuin edeltäjänsä vai jatketaanko satunnaisella postailulla. Toivon kuitenkin, että kirjoitelmistani olisi tavalla tai toisella iloa myös muillekin harrastajille.